Powered by Spearhead Software Labs Joomla Facebook Like Button

Puun Pintakäsittely Veneessä

Vene vesi ja meri asettavat puun lujille.

Kosteus vaihteluita, lämpötila vaihteluita, merivettä, makeaa vettä, aurinkoa, kävelyä, istumista, jne... paljon erilaisia rasituksia joita kohdistuu puun pintaan. Näistä rasituksista johtuen puun pintakäsittely vaatii kunnostusta ja huomiota. Ja yleensä sen halutaan vielä näyttävän hyvältä.

 

Vanha puu vs uusi puu

Parisanaa itse puuaineksesta lienee myös paikallaan. Puu on ollut yleinen rakennusmateriaali jo tuhansia vuosia. Ja sen käyttö on kiihtynyt niin että puuta on alettu viljelemään jo vuosikymmeniä sitten. Viljelyllä tarkoitan tehostettua metsänhoitoa jolla on pyritty kasvattamaan puun kasvuvauhtia jotta se saadaan nopeammin hyödynnettyä. Tällä on ollut kuitenkin suuri vaikutus puun laatuun. 

 

Mänty

Perinteinen suomalainen puunrakennusmateriaali on ollut mänty. Mäntypuiset veneet kestävät oikein hoidettuna vuosikymmeniä jopa yli sata vuotta. 

Vanhaa tiheäsyistä luontaisesti kasvanutta mäntyä saattaa olla vaikea löytää nykyään. Koska kiheät syyt vaativat hitaan kasvuajan puulle ja suurin osa myytävästä männystä on viljeltyä. On kuitenkin yksittäisiä toimijoita jotka tuottavat erikoispuuta veneenrakennukseen. Monet veistäjät ostavat puunsa suoraan näiltä toimijoilta ja jokaisella taitaa olla oma salainen tuottajansa. :)

 

Mahonki 

Hoduras mahonki oli aikoinaan perinteinen mahonkilajike jota käytettiin veneen rakentamiseen. Sitä käytettiin jopa siinä määrin että se uhkasi hävitä maailmasta ja puu suojeltiin. Nykyään honduras mahonkia on vaikea saada ja sen hinta on monen veneilijän kukkaron saavuttamattomissa varsinkiin suurempiin töihin.

Hondurasin tilalla käytetään nykyisin helposti saatavilla olevaa Khayaa ja Okume mahonkia. Näiden värisävy ja syykuvio on kuitenkin hieman erilainen juin Honduras mahongissa.

 

Pintakäsittely

Pintakäsittely lähtee usein eri vaiheista prosessia koska veneen kunnostus tehdään eri asteelle eri aikoina. Käymme tässä läpi koko prosessin.

Vanha puu.

Vanha puu puhdistetaan vanhasta pintakäsittelystä. Scraballa ja lämmittämällä sekä hiomalla. Yläkuvassa on vanhat mahonkipenkit joissa on lakkaus. Lakkaus on hieman irtoillut ja näkyy vaaleina alueina penkin pinnassa. Tällainen irronnut lakka kerää kondenssivettä ilman kosteudesta puun ja lakan väliin. Ja alkaa pehmentämään puuta.

 

Kuvassa vanhan lakan irroittaminen on aloitettu.

Kauempana oleva penkki on puhdistettu ja hiottu. Huomatkaa puun vaalea ja hieman kellertävä väri.

Altistuessaan rasitukselle vuosia puun oma öljy haihtuu pois. Öljy sitoo puun solukkoa/syitä yhteen. Täysin kuivunut puu alkaa halkeilemaan ja niin sanottu kuivalaho rikkoo puun vuosien kuluessa. Kuivalahossa syyt halkeilevat irti toisistaan ja vuosirenkaat irtoavat toisistaan. Tällöin puu menettää lujuutensa.

Öljyn haihtuminen avaa myös vedelle pääsyn puun solukkoon. Kun vesi korvaa puun öljyt puu ei kuivu vaan pysyy märkänä ja lahottaja ja home sienet pesiytyvät puuhun. Lahottaja sienet syövät puun aivan palasiksi myös tuhoten puun lujuuden aina mullaksi saakka.

Yläkuvassa on perästeevi jossa olleesta halkeamasta vesi on muhinut sen sisällä. Lahosienet ovat muuttaneet tammen sellaiseksi että kolo syntyi käsin kouraisemalla kun pinnassa ollut kova palkeenkieli repäistiin irti. Lahonnut puu näkyy mustana.

 

Kyllästys

Kyllästyksellä pyritään korvaamaan puun oma haihtunut öljy uudella kasvisöljyllä ja tällä ehkäisemään kuivalahoa ja kosteuden pääsemistä puun solukkoon.

Tällä saadaan jatkettua puun käyttöikää sekä vähennettyä puun kosteuselämistä.

Kyllästeitä on erilaisia. Valmiita tuotteita jotka on sekoitettu tehtaalla. Mutta myös oman kyllästeen voi sekoittaa.

Öljyinä kyllästeissä on usein pellavaöljy ja kiinanpuu öljy.

 

"Kalvottuvat" kyllästeet

Joissain valmiskyllästeissä on aineita jotka pyrkivät tiivistämään puun pinnan. Tällaiset kyllästeet tulee levittää märkää märälle menetelmällä kunnes puu on läpi kyllästynyt. Tällä tarkoitetaan sitä että uusi kerros kyllästettä levitetään puulle vielä kun vanha kerros on kostea. Ja kylläste ei saa kuivahtaa välillä. Mikäli kylläste kuivahtaa puun imeminen pysähtyy koska kylläste on muodostanut kalvon.

Tällaisen kyllästeen käyttö tapahtuu yhtenä pitkänä työrupeamana päivän/kahden aikana ilman taukoja.

Esimerkkejä tällaisista kyllästeistä ovat Impreg ja Owatrol.

Etuna tällaisessa kyllästeessä on nopeampi haihtumisaika ja lakkaus/maalaustyöhön pääsee nopeammin.

 

"Kalvottomat" kyllästeet

Valmiita kyllästeitä saa myös sellaisena jotka eivät muodosta kalvoa tai kalvonmuodostus tapahtuu hitaammin. Tällaisen kyllästeen imeyttäminen on helpompaa koska työtä voi tehdä vähän kerrallaan vaikka muutaman päivän väliä pitäen. Kylläste saa siis hieman kuivahtaa ennen seuraavaa kerrosta ja puu imee silti kyllästettä itseenä.

Esimerkki tällaisesta valmiskyllästeestä on Sateenkaari Perinnetaidon Puunhoito öljy.

 

Itse sekoitettu kylläste.

Perinteinen resepti kyllästee sekoittamiseen itse on seuraavanlainen.

60% Kylmäpuristettua pellavaöljyä

35% Pineeni tärpättiä eli mänty tärpättiä

5% Lahonestoainetta joka usein on Sinkkinaftenaatti.

 Viimeisiin kerroksiin kyllästeen pellavaöljy pitoisuutta voi nostaa jotta öljy on paksumpaa. Tärpätti parantaa öljyn imeytymiskykyä ohentaen öljyä.

Tärpätti haihtuu kyllästeestä ajan myötä.

Pellavaöly kylläste tulisi sulkea kyllästämisen jälkeen vernissalla jotta kylläste pysyy puussa.

 

Kalvottomien kyllästeiden ominaisuutena on hidas kuivuminen joten lakkaus ja maalustyöhön pääsee yleensä vasta 4 viikkoa kyllästyksen jälkeen.

 

 

Kuvassa mahonkiseen penkkiin on alettu sivelemään kyllästettä. Vaalea puu on hiottua mahonkia. Ja tumma onb saanut kerroksen kyllästettä pintaansa.

Kyllästeen imeytymisen näkee alla olevasta kuvasta jossa joissain paikoissa kuu on kiiltävä ja joissain matta. Matta kohdissa kylläste on täysin imeytynyt puuhun ja uutta kyllästettä voi levittää.

 

Koska puu sitten on riittävän kyllästynyt ?

Voidaan sanoa että jos puu ei ole imenyt kyllästettä yön aikana vaan edellisen päivän öljy on vielä märkänä pinnalla niin puun imukyky on loppunut ja kyllästettä ei kannata lisätä enempää.

Pintaan jäänyt kylläste voidaan pyyhkiä asetonilla kuivaksi jottei se nahoitu pintaan.

Läpi kyllästyminen tarkoittaa että kylläste tihkuu puun syiden läpi laudan toiselta puolelta.

 

Vanhan ja uuden puun eroavaisuuksia

Alla olevassa kuvassa kyllästettä on levitetty penkkiin ja avotilan sarjoihin. Sarjat ovat laudat jotka kiertävät avotilaa. Huomatkaa kuvassa peräsarja joka on uutta khaya mahonkia. Ja vanha mahonki muuten sarjoissa. Sekä vanhassa mahongissa olevat vaaleat tulpat jotka ovat uutta mahonkia.

Uusi puu on huomattavasti vaaleampaa kyllästämisen jälkeen kuin vanha mahonki.

Tällaisten puulajien ja eri ikäisten puiden värieroja voi tasta esimerkiksi petsaamalla.

 

Petsaaminen

Petsaamisella pyritään sävyttämään puuta peittämättä puun syykuviota. Veneenkorjauksessa petsaamista voi käyttää häivyttämään puun sävyeroja jotka muidostuvat korjausten yhteydessä.

Saatavilla on valmispetsejä joiden värisävy on vakio. Sitä voi koittaa vaalentaa esimerkiksi ohentamalla. Ohentimen ja valmispetsin suhde tulee säilyä tarkalleen samana koko työn aikana jotta petsin sävy ei muutu.

Tämä voi olla vaikeata.

 

Tummemman petsin saa aikaiseksi sivelemällä useampia kerroksia petsiä.

 

Toiset petsit sekoitetaan lisäämällä väriainetta nesteeseen esimerkiksi veteen. Näissä petseissä väriaineen määrää lisäämällä voidaan tummentaa petsiä.

Joten voi luoda hieman vaalemman petsin ja tarvittaessa sivellä tuota petsiä useamman kerran. Tällä tavoin pystyy vaikuttamaan paremmin petsauksen värisävyyn työn aikana.

 

Alla olevassa kuvassa on valmistettu mittatikku "Petsimetri" mahongista eri petsi sekoituksille mahongin värisenä. Oikean sävyn valitseminen vertaamalla mitta asteikkoa vanhaan puuhun on tällä tavoin helpompaa.

Petsimetrin takana on kullekkin sektorille ohje tuon sävyn valmistamiselle.

Käytetty petsi on sekoitettu petsi jauheesta veteen jolloin jauheen määrällä on ensin saatu vaalea petsi. Jauheen määrää on nostettu asteittain. Ja lopuksi petsaus kerroksia on lisätty tummempien sävyjen aikaansaamiseksi.

Petsin vevitys tehdään mahdollisimman tasaisesti sivellintä tai sientä käyttäen.

Tummemmat laikut & juovat & Valumat jäävät näkyviin lopputuloksessa.

Kosteana sellaisen voi korjata ylisivelemällä. Kuivamisen jälkeen virhekohdan voi hioa ja uudelleen petsata.

Petsaus tulisi suorittaa ennen kyllästystä. Silloin väriaines tuntuu imeytyvän paremmin puun solukkoon. 

Petsin kuivuttua puu tulee kyllästää ja lakata.

 

Lakkaus

Kaunis kiiltävä lakkapinta on kaunis katsella ja kaikkien ihastelema.

Miten sellaisen sitten saa aikaiseksi ?

 

Lakkoja on useita erilaisia. Öljylakka, uretaanilakka, kaksikomponentti lakka, etc...

Veneessä ei tulisi käyttää vesiohenteisia lakkoja.

Öljylakka voidaan levittää kaiken vanhan lakkapinnan päälle. Öljylakka on myös joustava jolloin se sopii puulle hyvin.

Uretaani ja kaksikomponenttilakka ei välttämättä pysy kunnolla vanhan öljylakka kerroksen päällä.

Uretaanilakan kulutuskestävyys on hieman parempi kuin öljylakan.

Kaksikomponenttinen lakka on vielä kovempi ja kuivuu nopeasti.

Eri lakoista muodostuu helposti jokaiselle oma suosikki. Siihen vaikuttaa levitettävyys, kuivuminen, kiilto, saatavuus ja hinta.

Joten mikä on paras lakka. Ehkä sellaista ei olekkaan.

 

Eri lakka valmistajilla on omat ohjeensa omille lakoilleen. Niitä ohjeita tulisin noudattaa.

Alla on yleinen ohje lakkaukseen öljylakalla.

 

Kun puu on hiottu ja pohjustettu kyllästeellä ja kylläste on kuivunut riittävästi voidaan aloittaa lakkaus.

Puun pinta tulisi puhdistaa irtopölystä, liasta ja rasvasta. Rasvaiset puut kuten tiikki tulee pyyhkiä asetonilla puhtaaksi pinnan rasvasta. Muuten lakka ei tartu puun pintaan kunnolla.

Liuottimen tulee antaa haihtua ennen ensimmäisen lakkakerroksen levittämistä.

Pinnan tulisi myös olla tasainen. Koska lakka ei ole täyte vaan lakkakerros on hyvin ohut joten lakan läpi näkyy naarmut ja kolhut.

Puun tulisi olla kuivaa. Mikäli puussa tai vanhassa lakkapinnassa on kosteutta se näkyy uudessa lakassa sameutena. Lakka myös tarttuu huonosti kosteaan puuhun.

Vanha lakka, jos sellainen jää uuden lakan alle, tulisi olla hyvin kiinni puussa. Lohkeillut tai irti kuplinut lakka tulisi poistaa. Lakan rajat tulisi hioa tasaiseksi koska ne jäävät muuten näkyviin uuden lakan alta.

 

Harva meistä lakaa sisällä lämpimässä tallissa. Siksi lakkaamisen aikaa tulisi harkita. Vuodenaika tulisi valita siten että ilmassa ei ole katupölyä tai siitepölyä joka leijuu uuteen lakkapintaan.

Kellonaika tulisi valita siten että lakka ehtii kuivua ennen ilta kastetta ja että pohva on kuiva aamukasteesta.

 

Ensimmäinen lakkakerros tulee ohentaa esimerkiksi pineeni tärpätillä. Noin 30% tärpättiä on riittävä ohennus.

Lakka levitetään siveltimellä Viistosti puun syihin. Lakkaa tulee levittää myös toisinpäin viistosti muodostaen X muoto syiden yli.

Viimeinen tasoitus tehdään sivelemällä puun syiden suuntaisesti.

Lakka kerroksien tulisi olla ohuita jotta ne kuivuvat nopeasti ja valumia ei synny.

Kuvassa lakka kerroksen sively havainnollistettuna.

Aloita punaisen nuolen mukaisesti.

Sivele sen päälle sinisen nuolen mukaisesti.

Lopuksi tasoita kerros vihreän nuolen mukaisesti.

Tämän risttiin sivelyn ideana on saada lakka leviämään tasaiseksi kerrokseksi ja lopuksi piilottaa siveltimen jäljet syiden mukaiseksi.

 

Kun ensimmäinen lakkakerros on kuivunut voidaan levittää toinen kerros hieman vähemmän ohennetulla lakalla. Noin 20%. Samalla tavoin kuin ensimmäinen kerros.

 

Kolmas kerros voidaan tehdä jo 10% ohennetulla tai ohentamattomalla lakalla.

Ohentamisesta on erilaisia käsityksiä eri ohjeissa ja riippuen käytetystä lakasta. Osassa ohjeita ensimmäiset kerrokset ohennetaan jopa 50%.

 

Lakka kerroksia tulisi tehdä vähintään 6 kerrosta.

 

Jos lakka kuivuu yli 24h vanha lakkakerros tulisi karhentaa hiomalla esim 180 tai hienommalla hiomapaperilla ennen uuden kerroksen levittämistä.

 

Tekemällä viimeisen kerroksen hieman paksummaksi saadaan lakkaan hyvä kiilto.

 

Jos lakataan sisätiloissa viimeinen kerros tehdään yleensä himmeällä lakalla. Jos lakkaa kaikki kerrokset himmeällä lakalla lopputulos voi olla suttuisen näköinen.

 

Valumien korjaus 

Sitten kun tulee valumia. Ei hätää.

Anna lakan kuivua kunnolla jotta pinta on kova. Sen jälkeen hio valumat tasaisiksi hiomapaperilla tai siklillä vetäen. Tämän jälkeen voitr lakata uuden kerroksen.

Liian paksu lakkakerros vetäytyy rypyille lakan kuivuessa. Syntynyt ryppyisyys voidaan  siklata pois ja antaa sen kuivua kunnolla.

Mikäli alempi lakkakerros ei ole kuivunut riittävästi pinta ryppyyntyy myös samalla tavoin.

 

Kaikenkaikkiaan lakkauksen oppii vain tekemällä. Harjoittelemalla ja kokeilemalla. Jopa kokeneelle lakkaajalle tulee virheitä.

Lämpötila, ilman kosteus, lakka jota käytetään vaikuttavat siihen kuinka lakkaus tulisi tehdä ja kuinka se onnistuu.

Esimerkiksi suorassa auringonvalossa kovalla helteellä lakka voi kuivua liian nopeasti siten että siveltimenjäljet jäävät näkyviin.

 

Eri asentoiset pinnat ovat erilaisia lakata.

Vaakapintoihin ei tule niin helposti valumia kuin pystypintoihin. Mutta vaakapinnat ovat alttiita pölyn laskeutumiselle. Parhaan pölyttömän pinnan saa aikaiseksi lakaamalla pystypintaa.

Puun kulmat kuten limilaudoitus ovat herkkiä muodostamaan pisaroita jotka tulevat pystypinnan valumista vaikka valumat eivät ole näkyvissä.

Teräviin kulmiin jää myös helposti ohuemmin tai ei ollenkaan lakkaa.

Mutta kulmat ovat myös herkempiä kulumiselle joten niissä tulisi olla paksumpi kerros lakkaa.

 

Tervaus

Tervaus on perinteinen tapa pintakäsitellä vene. Tervausta on tehty vuosisatoja.

Ennen tervauksen aloittamista veneen pinta tulisi puhdistaa irtoliasta ja irronneesta vanhasta pinnoittesta.

Tervan levitykseen tervaa tulisi lämmittää jotta se on juoksevaa ja leviää helpommin.

Kun tervaa lämmittää tulee olla varovainen ettei tervan höyryt syty palamaan. Pidä siis sammutuspeite tai kattilan kansi käsillä että saat tulen tarvittaessa sammutettua tukahduttamalla.

Liika lämmitys voi aiheuttaa tervan pikeentymistä paakuiksi.

Tervaa on montaa erilaista. Tervanpolton alkuvaiheesa saatava terva on juoksevaa. Myöhemmässä vaiheessa syntyvä terva paksumpaa. 

Tervaa voi myös ohentaa esimerkiksi puutärpätillä tai pellavaöljyllä tai näiden yhdistelmällä.

Toisinaan valmistervat onkin jalostettu ohentimella tai muulla lisäaineilla.

Tervan sively on helppoa. Tietysti mahdollisimman tasainen kerros on toivottavaa.

Tervauksesta on paljon ohjeita. Yhdet eriitäin kattavat ohjeet löytyvät täältä: http://www.sihistin.fi/fi/puuveneet/tervaus.html

 

Free Joomla! template by L.THEME