Powered by Spearhead Software Labs Joomla Facebook Like Button

Fiskarin rungon korjauksia ja kyllästys

Fiskari Albertina sai yleiskunnon kohotuksen ja kyllästyksen 2013/2014.
Samalla vaihdettin pätkät lautaa ja kaaria.

 

Raaputa niin että ranteet paukkuu. Toinen puoli laitaa scrabattu puulle.

 

 

 

 Huomenna scrabataan toinen puoli ja viikonloppuna putsataan pohja. Ens viikon alussa päästäänkin ajamaan öljyä sisään runkoon.

Puhtaat kyljet odottamassa hiontaa ja öljyä. Puu onsuurimmaksi osaksi  tervettä niinkuin pitääkin.

 

 

Pohja on puhdistettu ja hiottu kevyesti. Sielä täälä on pieniä naarmuja jotka ovat muutaman millin syvyisiä. Ne jätetään ja paklataan tasaisiksi primerin jälkeen.

 

 Peräsin kiiltelee puhtauttaan soodapuhalliksen jäljiltä.

 Säädettävän pukin etuja on että veneen voi kallistaa paremman työasennon saamiseksi. Vielä kun se olis parikymmentä senttiä korkeammalla.

Kyllästys käynnissä. Ulkopuolelta ensin. Kylläste tuo kauniisti mahongin värin esiin. Pohjan laudat muuttuvat lähes mustiksi kyllästeestä. Puu on silti aivan kovaa. Lopulta öljy alkoi tunkeutua mahongin läpi.

 

Joulun alla rapsuttelin pohjan viimeiset kohdat puulle.

 

 

Albertiinassa oli ollut sitkeä vuoto omistajan mukaan ja luulempa että syy löytyi.

 

Paapuurin puolen alin laita oli halki keulasta ja perässä sen pää oli halkeillut ja alkanut lahoamaan.

  

Keulan halkeama päätettiin rimoittaa ja perässä vaihdan pätkän lautaa uuteen.

Rimalle jyrsittiin 1cm leveä ura halkeaman päälle. Kuvassa halkeama mutkittelee uran pohjalla.

Uraan tehtiin nafti paikka mahonkirimasta.

 Pohjalle epoksia, rimaan epoksia ja lopuksi kevyesti paksunnettua epoksia reunoille.

Rima takas ja puristuksiin. Rungon muoto on hiukan hankala puristimelle niin tein puristuksen muutamalla klossilla ja ruuveilla.

Seuraavana päivänä hiotaan paikka tasaiseksi.

Perässä leikkasin laudan poikki ja tutkin onko laho mennyt kölipuuhun. Onneksi ei ja myös kaaret ja muu rakenne on tervettä.

 Päästään siis pienellä korjauksella.

Pala veisteltiin mahonkilaudasta valmiiksi. Lopullinen kiinnity odottaa tilaamiani lyijymönjiä jota laitetaan väliin puun suojaksi.

 Ensin huulteet ja viisteet kuntoon ja sen jälkeen pala humpsahtaakin paikoilleen.

Siinähän se on odottelemassa mönjää ja ruuvausta.

Llyijymönjät tuli ja saatiin maalailtua perän paikkapalan sisustat.

Jonka jälkeen lauta takas paikalleen ja öljyä niskaan. Sisäpuolelle laitettiin reilu pattinki.

 

 

Polttoainetankin alla oli yllätys. Yksi poikkinainen kaari ja noin metrin matkalta naulasauma halkeillut.

Siittä tulikin seuraava sivupolku koska ne oli korjattava jos haluaa pitävän veneen.

Lauta on haljennut naulasta toiseen pitkältä matkalta.

Kaaren murtuma näkyy paremmin kun se on irrotettu.
Murtuma on mielestäni tullut jo uutena koska se on aivan veistokaaren vieressä ja tuollainen jyrkkä kulma ei  ole puun luontainen muoto.

 

Lauta pätkästiin vaurion kumminkin puolin. Hiukan vajaa 2m lähti.

 

Niiti auki ja lauta nätisti pois välistä. Samalla putsataan jäävien lautojen liitospinnat.

 

Kun lauta oli irti niin vaurion kokonaismitta näkyi hyvin. Noin metrin matkalta niitit oli yhtenäisesti auki.

 

Uusi lauta aihio.

 

Lauta höylättiin muotoon vanhaa mallina käyttäen ja  tehtiin viisteet uuteen.

 

Lauta paikalleen ja lautojen väleihin lyijymönjä kerrokset sekä rive lankat.

 

Lautojen jatkoksiin laitettiin riittävän vahvat klossit.

Potkaisin pahuksen lyijymönjäpurkin nurin touhutessani niin mönjää tuli hiukan reilusti...

 

Ja lopuksi niitattiin lauta paikoilleen naapurilautoihin ja kaariin.

Korjattava kaari menee toisesta päästä varpelaudan alle, toisesta moottoripukin alle ja keskellä on vielä penkin pituustuet.

Lisäksi kulma on jyrkkä ja uuden korjauksen halutaan kestävän.
Siksi valitsin korjaustavaksi laminoidun kaaren joka liitetään viisteillä anhoihin kaariin.

Näin se saadaan asennettua ilman suurta purkamista ja se kestää tiukassa mutkassa paremmin.

Kuvassa kaari laminoinnissa. Vielä ilman liimaa.

Ei se tässä niin jyrkältä näytä.

Kaarenkulma otettiin laminoinnista tänään. Ja leikkasin siihen viisteet valmiiksi. 1/8 suhteella. Se on oikeastaan kaunis.

Kaaren valmistuttua sovitin sitä vanhojen kaarien päiden viereen ja merkitsin viisteiden paikat ja leikkasin viisteet taltalla ja hiomalla.

Kaari istuu paikoilleen näkisti ja liimattiin paikoilleen niittaamalla se myös kiinni liiman ollessa vielä märkää.

Huomenna kun liima on kuivunut niin voi siistiä liitokset ja nähdään kuinka se istuu paikoilleen.

Sitten kaari saatiinkin hiottua puhtaaksi.

Nätisti istuu.

Korjausten valmistuttua ja kyllästeen kuivuttua päästiin maalaan ja lakkaan runkoa.

Pääsin tekemään pohjaa ja linjasin vesilinjan jonka jälkeen koko pohjaan laitettiin lyijymönjä.

 

 

 Maali muuttaa venettä aina heti.

Vesilinjaa nostettiin hieman keulasta että se on suorempi. Vanha linja painui hieman alaspäin.

Vedessä tänä nostaa vesilinjaa hieman ylöspäin.

Mönjän kuivuttua päälle laitettiin ensimmäinen primeri.

Pensselillä maalin saa sipastua limilaudan sivuihin ja jopa hieman lautojen koloihin.

Sen jälkeen telalla laudat niin homma käy.

Aika monet naulat on menettäneet pakkelinsa vuosien saatossa. Ekan primerin jälkeen paklasin naulankannat piiloon. Pohjasta tulee tasainen eikä vesi muhi naulassa.

Pakkelin kuivuessa yläosat saa huomiota. Kyljen onkin jo saaneet ensimmäiset lakkakerrokset siten että ne limittyvät lyijymönjän päälle. Primeri tuli niiden päälle ja taas laitettiin lakkaa primerin yli. Puhun siis pohjamaalin ja kyljen lakkauksen saumasta. Näin limittämällä saumasta tulee vedenpitävä.

Kylki alkaa kiiltää.

 

Kyllä lakattu mahonki on kaunista.

 

 

Jos joku ihmettelee ettei vesilinjaa ole porrastettu niin teen sen vasta viimeiseen kerrokseen maalia.

Näin portaita ei tarvitse toistaa kaikkien kerrosten läpi.

Kun muutoin alkoi olla valmista niin pohja sai myrkkymaalin.

Vesirajat maalailtiin vasta aamulla ennen vesille laskua koska yöllä jo senverran väsytti.

Sen jälkeen päästiiin turvottamaan ennen koeajoa omistajan kanssa.

 

Free Joomla! template by L.THEME