Powered by Spearhead Software Labs Joomla Facebook Like Button

Vator Meripurren Kansiremontti

Referenssi Sabinan Kansi

Sabina onkin jo meille tutuksi tullut vene.

Olen tehnyt Sabinaan sähköt, kuntokartoituksen ja peräsimen vannasputken vaihdon asiakkaan luona Espoossa.

 

Sabina on kaunis mahonkinen Vatorin rakentama meripursi.

Sabinan kansi on kuitrenkin vuosienvarrella hiottu hyvin matalaksi ja saumat ovat alkaneet vuotaa.

Omistaja päätyi kannen uusimiseen. Ja iloksemme päätyi ostamaan työn meiltä.

Sabina saapui yhdessä Emman kanssa Elokuun lopussa 2014 uudelle verstaallemme.

Tytöt saivat uudet tukevat pukit allensa ja kuivattelevat ulkona hetken ennen sisään ottamista.

Vain tassut puuttui kun veneet tuli, ne kuitenkin lisätään.

 

 

Viikon ulkosalla kuivuttuaan veneet siirrettiin sisälle halliin.

Käytössämme olevalla trukilla ja asvaltti platalla isonkin veneen siirto käy vaivattomasti.
 

 

Sabina pukitettuna halliin Emman vierelle.

Tilaa jää vielä parille veneelle.

 

Sabinan sivulle rakennetaan telakka jolta pystymmetyöskentelemään kannen kanssa.

 

Kansihomma alkoi mittaamalla ja kuvaamalla heloitusten sijainnit kannella. Sen jälkeen pääsinkin irrottamaan eloitusta.

Kameralla saa mitat helposti talteen.

 

Ennen purkua katselin hiukan työmaata. Kannen kenties pahimmassa vauriopaikassa erottuikin vielä kostea alue kun muu kansi on jo kuiva.

 

Keulakansi tyhjenikin melko mukavasti.

 

 

Seuraavaksi sivukannet ja peräkansi tyhjäksi.

Ne menikin melko mukavasti. ruuvit oli suurimmaksi osaksi kiinni mutta ei "liian" tiukassa.

Sivut onputsattu heloista parraslistoja lukuunottamatta.

Samoin perä.

 

Ja kyllähän niitä heloja jonkinverran irtosi.

 

Allaolevasta kuvasta näkee hyvin kuinka kantta on hiottu. Myöhemminmittasin kannaksen vain 2mm korkeaksi mutta sekin on piisannut.

 

Alakuvassa näkee kuinka massa on irti tiikin reunasta.

 

Kansirimoituksen irrotuksen edessä on ruffin etuseinä joten irrotin sen ja siinä olevan listan. On joku rakastanut epoksia kun lista oli kiinni 5 ruuvilla ja epoksilla.

No reikä siihen oli tuleva.

Levyn takana onkin Vatorin merkki.

 

Kannen alusvaneri on lähinnä kosmeettinen 3-4mm vahva. Se on hieman painunutkin kansipalkkien välissä.

Kannnen tuki on syntynyt alumperin 15mm rimoista otka on hiottu 12mm vahviuseksi. Kannen joustaminen askelten alla voi olla osasyy saumojen aukeamiseen. Ken tietää...

Kuvassa ensimmäiset rimat irrotettu. Ja vaneri näkyy ohuelti kansipalkin päällä.

 

Rimoja aloittelin irrottelemaan varoen. Vanhat pronssiruuvit ei oikein vääntyneet auki joten leikkasin ne poikki.

Kuvassa näkyy myös että aika monessa rimassa päädyn ruuvit nousivat ylös riman mukana. Puu ruuvin ympärillä on siis hieman pehminnyt,

 

Rimojen lisäksi poistin paapuurin puolen parraslistan. Se lähtikin nätisti irti.

 

Parraslistan jälkeen päästään irrottamaan varpelauta ja rimoitusta veneen ulkolaidalta käsin.

 

 

Sabinasta poistui juuri varpekantta ja muutamia rimoja.

Kumma kuinka tuo ruuvien määrä aina kestää. Laskeskelin että availin 60m saumaa tänään ja sain vaan muutaman riman irti enenkuin tarvii avata lisää.

 

Kuvassa varpekannen ja laidan väliin alkaa muodostuun rakoa.

Ihan siististi löhtee. Tarkoitus on mahdollistaa vanhojen osien uusio käyttö.

Humps varpekansi on poissa toiselta puolelta.

 

Vaikka vaneri suurimmaksi osaksi on kunnossa siinä näkyy vesivaurio jälkiä myös päälleppäin. Mutta yllättävän pieniä verrattuna lata näkyviin.

 

Rimaa irtoaa. Vanerin hyvä kunto hämmästyttää.

Tähän tuli paussi. Seuraavaksi irrotetaan taas peräosan verpekantta että saadaan keulan rimat ehjänä irti.

 

Kyllä ne rimat siittä löhti kun vaan rapsi niitä yksitellen.

Vaneri on yllättävän hyvännäköinen mutta oletetuissa paikoissa on tosiaan pienet lahon / homeen alut.

Pari vuotta lisää niin ne olis olleet jo aivan toisenlaiset. Nyt ne on vielä melko pieniä tummiä jälkiä.

2014-09-15_15_29_48_m.jpg

Ohut vaneri on hieman painunut kansipalkkien välistä notkolle.

 

 

 

Näkee hyvin missä paikoissa vuoto on jatkunut hetken pidempään.

 

Kannen purkamisessa auttaa kunnon telineet.

Rakensin sellaiset trukkihyllyistä jotka olivat käytettävissä.

 

Loputkin rimat napsittiin pois sabinan kannesta ja keulan sekä styyrpuurin vanerit nostettiin pois.

Rimat vähenee yksi kerrallaan.

Parissa paikassa vuoto oli saanut aikaseksi läpireijän vaneriin. Ja useissa paikoissa lahoaminen oli jo alkanut.

Vielä se vaneri on paikoillaan. Ja humps....

Sitten sitä vaneria ei olekkaan.

Kansipalkit ovat pääosin hyvässä kunnossa ja uskoisin että puumateriaalin vaihtamiselta vältytään niiden osalta.

 

Kylläpä on etevä työtaso tuossa veneen vierellä.

 

Veneen omistaja kävi vierailulla ytässävaiheessa kun päästiin katsomaan nykytilaa pintaa syvemmältä ja keskustelemaan jatkotoimista.

 

Seuraava vaihe olikin alkaa valmisteleen kantta uusia vanereita varten.

Tämä ruuvinvarsi rivistö tarvi poistaa jokaisesta kaaresta.

 

Siihen se päivä sitten menikin. Mutta nyt ne ei ole sielä enään halkaisemassa kaaria kun uudet ruuvit laitetaan.

Alkaa siistiytyä.

Ja aika paljon niitä ruuvin varsia lähti. Tässä siis vain osa.

 

Sabinan sisälläkin on "ilmavaa" ja valoisaa.

 

Koska kansirakenteet on loistavassa kunnossa niin niille tehtiin vain homepesu pintahomeen poistamiseksi.

Reaali elämässä jynssäys teki rakenteista paljon "raikkaamman" näköiset.

 

Kannen tukirakenteet näyttää ihan tukevalta puulta.

Paitsi tämä....

Peräpeilin tuki on kummastakin kulmastaan reilusti laho.
Tuo tarvii vaihtaa.

Peräkansikin on nyt paljasta mallia. Koko kansi on siis poistettu.

Naulojen ja ruuvien nyppimisessä menikin hetki. Mutta sain 95%:sti kaikk pois. Osa nauloista katkesi nostossa.

 

Seuraavaksi pääsinkin irrottamaan lahon peräosan.

Poistettu kappale on kaareva ylöspäin tarvinnee siis rakentaa jigi taivutukseen.

Veistämällä tarvittaisiin yli 70x20 pala ja noin jykeään palaan ei taas oikein kuivattua mäntyä tahtonut olla saatavilla. Oneksi 50x200 mäntyä löytyi läheltä joten siittä pala saadaan taivutettua ja veistettyä paikalleen.

 

Taas meni aikaa logistiikkaan eikä tekemiseen.

Mutta tuloksena löysin tällaista naminami mäntyä pinon. Vähissä on oksat.

 

Saavat nyt hetken olla samassa tilassa veneen kanssa. Sitten ne muuttaa muotoaan.

 

Sillä aikaa kun puutavara kuivahtaa niin paikkailin ruffin etuseinää.

Siinä on joitain halkeamia ja se on myös tarkoitus uudislakata osana remonttia.

 

 

 

Ensin Levy puhdistettiin puulle. Jonka jälkeen jyrsin halkeman päälle uran johon rima liimattiin. Liiman kuivuttua höyläys & hionta ja leikki toistettiin X kertaa muillekkin halkeamille.

 

Kääntöpuolella oli joku ihme lakka/öljy mönjä. Se suli lämmmitettäessä nesteeksi ja jämähti uudestaan scrabaan.

No kyllä se saatiin puhdistettyua. Myös kääntöpuolen halkeamat rimoitettiin.

Olisiko ollut helpompi tehdä uusi seinä... Joo. Mutta näin saatiin alkuperäinen säilymään.

 

Kun laudat oli reilun viikon olleet samassa lämmössä veneen kanssa aloin sirkkelöimään niistä rimoja.

Rimat tulee kannen alapintaan jotta kansi näyttää rimakannelta myös sisälle vaikka välissä on vaneri.

Rimat sirklattiin niin että ne ovat pääosin tuppeen sahattuja.

 

Määrän arviointiin käytin käytännön tapaa.

Nostelin rimat kannelle karkeasti kattamaan pinnoitettavat alueet.

Näistä vois syntyä tääpuoli. Hiukan lisää toiselle puolelle.

 

Tuloksena on noin 300m Mäntyrimaa jossa oksat ei rehota.

Tuo kasa lasketaan sitten pari kertaa höylästä ja pari kertaa jyrsimestä profilointia varten.

Sen jälkeen pääseekin maalaileen.

 

Tuollaiseen profiilin rimat jyrsittiin. Onhan niitä muutama.

 

 

Höyläyksen ja jyrsimisen jälkeen sipasin muutaman kerroksen Impreq:ä rimoihin vaikka ne kuivassa onkin.

Tässä ensimmäinen erä öljyttynä.

Kun se kuivuu niin aloitetaan maalaus.

 

Perän tukipölli muotoiltiin myös paikoilleen. Hiukan liikaa se oikeni väännöstä joten väännetään uudestaan enemmän.

On siinäkin kulmia ja muotoja...

Mutta kyllä se väännettynä sinne sopii.

 

Rimojen eka satsi sai pintaansa pari kerrosta maalia tänään.

Toinen erä sai pari maalikerrosta tänään. Sen jälkeen kolmas satsi sai kyllästeen.

 

 

Sabinan pariin lautaan oli tullut pieni rako yön aikana. Joten veneen alle laitettiin pari ilmakostuttajaa ja sille tehtiin hame kannesta maahan saakkka. Sinänsä outoa että mahonki on reagoinut noin voimakkaasti ilmakosteuden muutokseen 45%-35%.

Kannen irti oleminen tai kyllästeen puute lienee syynä kun muissa verstaan veneissä ei rakoja ilmennyt.

 

Sabinan raot veti umpeen yhtä nopeasti kuin ilmaantuivat. Alle vuorokausi kosteushoitoa riitti.

Kosteus helman alla liimaa muovin kylkeen kiinni.

 

Viimeiset rimat saivat kyllästeen ja maalin. Nyt on sitten 300m maalattua rimaa.

 

Silläaikaa kannella kansirakenteet on saaneet kyllästettä yläpintaansa.

Vanhat kannentuennat putsattiin ruuveista ja nauloista, homepestiin, kyllästettiin ja vielä lopuksi yläpintaan laitetaan lakka.

 

Tässävaiheessa teemme kannen alle tulevat muutostyöt.

Ensin vuorossa on keulan ankkuriköysi laatikko.

Tarvittavan koon mallintamiseksi käytin ankkuriköyttä riittävän määrän sopivasti sotkuisena.

Laatikon muoto haettiin pahvimallilla.

Pahvimallin perusteella leikkelin RST:stä sopivat levyt jotka pistehitsattiin yhteen.

Tähän lootaan pääsikin jo sovittaan köyttä sisään. Ja sen sopivuutta runkoon päästiin mallintaan.

Hyvin menee köysi ja nousee järjestyksessä ylös.

Ja laatikko mahtuu paikalleen. Kansirakenteita purettiin hieman ja rakennan uudet siten että lopputulos on tukeva.

 

 

Laatikon tarvii pitää myös vettä jonkinverran joten kun saumat on hitsattu umpeen tein sille vesitestin.

Siellä lilluu eikä vuotoja tullut.

 

Laatikon suunnittelussa ja asennuksessa on muutama juttu joista voisi mainita.
Laatikon sivuun jätettiin vapaa tila josta pystyy huoltamaan keulapiikkiä. Ja esimerkiksi kiinnittämään knaapin pultit kun kansi on paikallaan.

Boksin ja kylkilaudoituksen, kaarien sekä pohjatukkien väliin jätetään ilmarako jotta ilma pääsee kiertämään joka puolelta.

Boksi itseasiassa roikkuu kiinnityksistään kansipalkkeihin.

 

 

Vaikka laatikko jää karneerausten taakse niin säädin sen suoraan suhteessa kölilinjaan. Muut referenssipinnat onkin muuta kuin suoria.

 

Uusia kannen tukirakenteita sovitellaan paikalleen.

Boksin edessä oleva kansipalkki tehtiin alkuperäistä vahvemmaksi. Siittä tulee kaksi pitkittäistukea boksin ohi. Näihin tuetaan boksin kohdalla oleva kansipalkin puolikas.

 

Vanha kuningaslauta oli tehty pätkistä  Taidan vaihtaa sen myös yhtämittaiseksi.

Ensin kuitenkin kannen tuennat boksin ympäriltä valmiiksi.

Pitkittäistuki laitettiin kiinni. Siihen lovettiin tynkä kansipalkki. Vanhankin olis voinut lyhentää mutta siihen olis jäänyt ikävä kolonen.

 

 

Kansiplakkien rakentamisen jälkeen tein ankkuriboksin tukipalat.

Nyt se boksi alkaa istumaan sinne.

Tässävaiheessa vaihdoin kuningaslaudan yksimittaiseksi.

Se otetaan vielä irti kun poistan köysiboxin viimeistelyä varten.

Irrotuksen aikana leikataan sitten upotuskolot.

 

Boksin päälle tulee kaulus tiikistä. Sen sunnittelun tein pahvimallila.

Reunat menee kaikki boksin sisään siten että saumoista valuva vesi menee boksiin ja pitää pilssin kuivana. Luukku mitoitettiin myös pitämään kuningaslauta ehyenä.

 

Liimailin kehikon tiikistä reiluin laippaliitoksin ja jyrsin kauluksen muotoonsa.

  

Tässä reunus on vielä irti mutta muodossaan.

Sisäreunaan tehtiin huullos johon luukun kansi istuu.

Näyttää olevan niin valkoista tuo uusi puu että ylivalottuu Samsungin kamerassa. No oikeesti se on aika hieno. :)

 

Leikkailin keulapiikin vanerit muotoon.

 

Ensin yks, sitten kaks ja jopa kolme levynpalaa keulaan.

 

Tässävaiheessa alkaa jo hiukan suhteutuun ja linjautuun tuo luukku ankkuriköydelle. Tuo asento on aika hyvä. Piirretään se siihen.

Ennen levyjen kiinnitystä niille tehdään hiukan taikoja.

Aloitetaan taikojen teko.

Koska alapintaan tehdään myös rimoitus sinne tarvii myös tehdä varpekannet.

Höyläsin 9mm vanerista 8mm vaneria joka vastaa rimojen vahvuutta. Siittä vanerista liimasin kansivanerin alapuolelle varperimat.

Idea näkyy alta. Vaneri varperimat ja rimakansi niiden sisäpuolelle vännettynä.

  

Vanerireunat liimattiin puristuksissa pala kerrallaan.

  

Sen jälkeen reunat höylättiin muotoonsa jouheaksi. Reunat myös epoksoitiin umpeen tässävaiheessa. Epoksi kun tarttuu hiukan huonosti rasvaiseen puuhun.

Kannen vanerit sai myös toisen epoksoinnin reunoihinsa.

Tässä alkaa jo hahmottumaan kannen rakenne. Vanerin alapuolella on vaneriset varpelaudat joiden sisäpuolelle liimataan alapuolen rimoitus. Käytännössä kansi näyttää rimakannelta myös sisälle.

Keulan ankkuriboksi on hapotettu ja kiinnitin sen paikalleen. Samalla sinne laitettiin lenkki johon ankkuriköyden pään saa kiinni.

  

Uudet tukipuut saa myös kyllästettä tässä vaiheessa ennen vanereiden kiinnitystä.

Keulaa voikin pian alkaa laittaa umpeen.

Keulan vanereiden kyllästeen imeminen loppui lyhyeen. Mutta kyllä niihin reilu 1/2 litraa kyllästettä upposi alapuolelle.

Pienen kuivattelun jälkeen maalasin alapuolen reilusti ohennetulla maalilla.

  

Kun rimat alkoi poksahteleen paikalleen tuo kansilevykin alkaa näyttää paremmalta.

Sääli että tuo päätykuvio jää kuningaslaudan alle.

Isompikin pala sai rimoituksen.

 

Samalla kun kansivanerit valmistuu on duunattu keulan alusrakenteiden puuttuvia osia. Tässä keulakaiteiden alatuennat ja kuningaslauta paikallaan ja kyllästettynä.

 

Kolmaskin keulan levyistä sai rimansa.

Senjälkeen sekin pääsi jonon jatkoksi.

 

Sillä aikaa kannen tukirakenteiden kylläöstys olikin kuivunut tarpeeksi.
Pääsin kiinnittämään kansivanerit samoin tein paikoilleen.

Ennen lopullista ruuvaamista leikattiin ankkuriboksin aukko valmiiksi.

 

Ja tuosta jatketaan. Samalla kun kantta viedään eteenpäin hioin ruffin alalaidasta portaan pois. Ruffin päähionta tehdään kun kansi on estämässä pölyn sisälle menemistä.

 

Sivukannen vaneri tulee pitkistä paloista. T'ässä liimataan sisäpuolen varpelaudan vastiketta.

 

Alkaa näyttää hyvältä.

 

Sivukannen reunat suljetaan myös epoksilla ennen maalausta joten sivukansi sai mennä nurkkaan häpeämään.

Silläaikaa rakentelin lisättävälle kaiteenjalalle alustuen.

 

 

Sivukannen ensimmäinen osa saa kyllästeen niskaansa. Ja toinen osa on reunuksen liimauksessa.

 

 

 

Sabinan keulakansi ruuvattiin tänään paikalleen. Se istuu vallan mainiosti paikoilleen.

Samalla pääsin vilkaseen ensimmäisen kerran sitä miltä rimoitus näyttää altapäin.

Aika makee siittä tulee. Rimoitus elävöittää kajuuttaa huomattavasti.

 

Sivukannen levyt on kyllästyksessä ja toinen maalauksessa.

 

Sivukannnen rimoja liimauksessa. Nää onkin pitkät levyt ja rimat tekee oikein kunnon mutkan

TI Miehille vinkki. Huomatkaa sivupuristuksen tekevän puristimen ja riman välinen puupala joka on kuin L. Tuo on tehokas tapa ottaa kunnon ote rimasta jos puristin meinaa pompahtaa ylös.

 

Sivukantta laitetaan paikalleen.

 

Sivukantta humpsahti paikoilleen melkoinen pätkä.

  

Sivukannen vanerit tulee aivan perään saakka.

Peräkannen osalta asenettiin uusi perälaudan tuki ja kuningaslaudan aluslauta.

Hetki ennen taltan heilautusta...

Ja sielähän se on paikoillaan.

 

Sitten siivotaan ja valmistetaan ankkuriköysi laatikko peräänkin ennen kannen kiinnitystä.

 

Peräkannen vaneri alkaa muodostua.

Ensin luukun kolo ja sen jälkeen kun se sopii muoto rungosta.

Siihen se alkaa sopimaan.

Seuraavaksi tehdään vanerivahvikkeet reunoihin.

Ennen peräkannen kiinnitystä reunoihin tehtiin kuitenkin vahvikkeet ja reunat epoksioitiin.

Peräkansi saa myös rimoitukset. Vakkei ne sieltä näy kuin pää alaspäin sukeltaen. :)

Nyt kun pukit on toisella puolella venettä pääsin tekemään myös toisen kyljen kansivanereita.

  

Pian alkaa kansihommelit pääseen siihen pisteeseen että se pitää taas sateen ulkona. :)

Pari pikku anteroa vielä tarvii kuitenkin tehdä.

Viimeiset kansivanerit saa rimoitustansa. Pahuksen rimat vaan loppui kesken. Tarvii tehdä 20-30m lisää rimaa.

Rimaa on tämänkokoisen veneen kannessa aika uskomaton määrä.

  

Kannen alustaan tehtiin lisäerä rimoja.

Perän ankkuriköysilaatikko on pistänyt hiukan hanttiin. Ja toisinaan on parasta käyttää paluu lähtöruutuun korttia että saadaan hyvä. Ensimmäinen yritys tuli mitattua pieleen ja hitsatessa kyljet vetelli pahasti mutkalle... Ei kelpaa mulle.

No tämä toinen yritys pysyikin jo suorempana ja on oikean mittainen.

  

Kyllä tuolla köydet pysyy.

Seuraavaksi tein laatikolle kiskokehikon jota myöten se voidaan liuttaa kannen alle piiloon.

Nafti sovitus mutta kevyehkösti liukuva loota.

Asennukseen tehtiin tuki jonka päällä kehikko on ruuvattuna.

Laatikko mahtuu tarkasti takaluukusta sisälle joten huolto poisottamalla on mahdollista.

Kunnon testaus tapahtuu tietysti köyden kanssa.

  

Laatikko varastoituna sen takapuolell mahtuu lepuuttajat. Kun ankkuri nostetaan köysi vyyhteytyy helposti laatikkoon kun se on vedetty esiin.

   

Vielä puuosan uppokyllästys ja läpivienti vedenpoistolle.

  

Se on siinä.

Kannen reunat ruuvailtiin laitoihin 10cm välein ja reunoihin liimattiin/ruuvattiin mahonkirimat. Olipas ruuvailua. Huh..

Nämä höylättiin ja hiottiin rungon muotoon.

Telineet siirrettiin veneen toiselle puolelle ja pääsin tekeen samat hommat sinne.

Ruuvia ruuvin perään. Ja rimaa metrikaupalla.

  

Sitten tehdään perälautaan rima myös ja massataan kannen saumat.
Vanerin ruuvinreijät paklailtiin ja hiottiin. Saumat tasattiin ja massattiin umpeen.

  

Vanhat ja ehjänä puretut tiikkirimat putsattiin ruuvinjämistä ja plaanattiin tasapaksuiksi 9mm rimoiksi.

 

Kansivaneri hiottiin ja maalattiin umpeen.

  

Kannen vanhat mahonkiosat oli niin täynnä ruuvinreikiä ettei niitä ollut järkevä käyttää.

Joten sahasin ja plaanasin uudesta mahongista 9mm lautaa josta uudet osat veistettiin.

 

  

  

  

Kuvissa osat on vielä irtonaisena. Kun kaikki oli valmiina ne liimattiin vaneriin. Liimaus haluttiin tehdä ilman ruuveja jotta vanerista ei lpuksi mene yhtään ruuvia läpi.

Siksi puristukseen käytetään painoja. Raskas 13mm ankkuriketju on aika hyvä paino jolla jakaa paino haluttuun paikkaan.

Mutta parhaat painot valmistettiin RHS putkesta täytettynä pikabetonilla. Kukin harkko painaa yli 8kg.

Pikkupainot on käytettyjä maali&lakkapurkkeja täytettynä hiekalla. Sellainen painaa n. 2kg.

 

Varpelautojen liimauksen jälkeen päästiin vääntämään kansirimoja paikoilleen. Ideana on liimata nekin ja käyttää veneen vanhat tiikkirimat siistittynä.

Höyläsin rimat sileäksi jo aikaisemmin nyt tarvi vaan ajaa jyrsimellä sivut puhtaaksi massasta.

Ensin liimailin keulan pikku kolmiota että sain nopeasti hyvän mielen kun muutama rima on paikallaan. Jipii...

Pidemmät rimat onkin sitten oma juttunsa...

  

 

Ensimmäinen tiikkirima puristuksessa ja taivutettuna vasten varpelautaa.

Saumaurassa on 4mm vanerilaput pitämässä sauman tasavahvana.

 

Liimaaminen on huomattavasti hitaampaa kun ruuvaaminen. Samassa ajassa kun olen liimannut nämä rimat olisin ruuvannut jo koko kannen paikalleen. Syynä on että rimoilla tulee olla kunnon puristus ja liiman tulee kuivua kunnolla ennen kuin sivuttaisveto irrotetaan.

Siksi liimaus tehdään rima kerrallaan.

 

Neljäs rimajono tulossa keulasta kohti perää. Ja sitten ollaankin jo 8 riman kohdalla.... Kuvien välissä meni vaan hetki. :)

  

Sitloodan kohdalla rimat viistotaan päättymään laitaan. Kun puristin ei mahdu väliin käytän kiiloja riman vääntämiseen kaarelle.

  

 

Ruffin kohdalle laitetaan reuna mahonki. Rimat upotetaan siihen noudattaen ruffin alueella olevia muotoja.

  

Vielä mahtuu pari rimaa ja sitten reuna mahonki.

  

Sivukannen rimat on reunamahonkia vailla.

  

 

Kun tiikit saatiin paikoilleen veistelin ruffin sivuille mahonkilistat. Ruffi kaartuu ja rimat aaltoilevat listaan mukavasti.

 

Koska ajatuksena oli hyödyntää vanhat pureut tiikit mahdollisimman hyvin ruuvinreijät  eivät mene jokapaikassa linjaan.
Tulpattuna ne kuitenkin häviävät melko hyvin.

 

Kansisaumat tarvi myös puhdistaa pursunneesta liimasta.

Sen jälkeen kevyt hionta ja teippailemaan.

  

Jokainen rima teipattiin ennen massausta. Sillä saadaan helpotettua kannen puhdistusta massauksen jälkeen.

Teippauksen jälkeen saumaurat primeroitiin kunnolla. Jäykkä sivellin on oikea valinta siihen työhön.

Sen jälkeen pääsin puserteleen massaa saumoihin.

  

Kansi massattiin segmenteissä perästä keulaa kohti.

 

  

 

Massan kannattaa antaa kuivua kunnolla jotta se on kiinnittynyt puuhun ennen leikkaamista ja hiontaa. Hionnan jälkeen kansi alkaa jo näyttää paremmalta.

  

  

  

Fifty Fifty...

  

  

  

Veneen vanhat parraslistat haluttiin takaisin joten niiden vauriot korjattiin ja ne asennettiin paikalleen.
Parraslistoissa oli parisataa reikää skuuttikiskoista ja kiinnityspulteista. Reikien tulppaamisen sijaan listojen päälle valmistettiin rimat jotka peittävät yläpinnan.

  

Parraslistojen vesireikien määrää nostettiin ja vesireijistä haluttiin hieman suuremmat.  Alla on hyvä kikka reikien korkeuden tasaamiseen.

  

Perässä parraslista on porrastettuna ja kaartuu perälaudan mukaan.

Se alkaa näyttää taas kannelta. Mutta homma ei ole vielä ohi....

Rimojen urat siistittiin ja massattiin heti liimausten perään. Silläaikaa kun saumat kuivui pääsi jatkan taas toisia kohteita.

Parraslistat petsattiin ja kyllästeltiin jonka jälkeen päästiin lakkaus hommiin. Aika hurja väri...

Kyllste tuo sitten jo oikean värin esille. Noi vanhat tiikkirimat teki tepposet ja imasi kyllästettä aika leveelle. Jopa ylämäkeen.

  

Keulaan rakennettiin luukku ankkuriköysi laatikolle. Luukun runko on mahonkivaneria ja päälle tiikkirimoitus kannen tiikkirimojen jaon ja sijainnin mukaan.

  

 

Perän luukku rakennettiin uudestaan mahongista. Pienenä knoppina on että kansi on vaneria joka on pinnoitettu mahonki rimoin. Näin pintamahonki on paksua mutta saatiin vanerin muotojäykkyys.

Melken se olis mennyt tuolla mahonkivanerillakin.

  

  

Rimat liimailtiin pienissä erissä. Ja tässäpä pikku kikka pienten rakojen tilkitsemiseen. Pyyhkäisin puhtaiden rimojen päälle hukan lakkaa ja hioin lakan märkänä kanteen. Hiomakone myllytti hienon hiomapölyn jokaiseen pikku koloseen.

  

Aika klaari.

Petsiä perään ja kyllästys.

  

Sitten päästiin taas pensselöimään. Lakkakerroksia on sovittu kuusi joita levitettiin kanteen ja sitloodaan tälläkertaa.

  

Neljännen kerroksen jälkeen välihionta melko karkealla kädellä ennen seuraavia kerroksia. Samalla hiottiinm aikaisemmin pohjustetut kannen pinnat ja nekin saivat loput kaksi kerrosta.

  

 

Loput kaksi kerrosta pintaan ja kansi alkaa oleen valmis heloille.

  

Tuosta kun vielä hieroisi hienomman välihionnan ja 2-4 kerrosta lakkaa niin alkaisi tulla peiliä.

Käyttökunnostuksessa se ei kuitenkaan ole välttämätöntä. Kyllä tämäkin on jo nätti ja jonkinlainen kuvajainen näkyy.

 

Kansi saatiin lakkailtua jonka jälkeen pudotin turvotuspeitteet pois.

Sitten kriittisimmät helat kiinni.

Valmisteltu keulaluukku. Aika mukavasti nuo saumojen linjat kohtaa.
 

 

Peräluukku kans paikalleen.

  

 

Raakitorvi keulaan. Tän kiinnitys on hieman poikkeuksellinen siten että se on kiskoilla. Näin dorade boxin saa irti puhdistusta varten.

Tuli taas hiukan pitkä päivä mutta valmiina messuille kun rekka tulee huomenna.

Siinähän se rekka jo tuleekin. Onneks ei mennyt täpärälle.

Kyä määkin tuolla seilaisin. :)

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Remontti on kääntymässä loppusuoralle....

 

Free Joomla! template by L.THEME